Gebu ja Kadonneet Lusikat
Ari Hänninen Tampere Mielinauha-keräys

Gebu ja Kadonneet Lusikat

En tiedä kuinka paljon tässä tarvitsee perustella syytä ottaa osaa tähän keräykseen, mutta kerrotaan kuitenkin kun tykkään tarinoida! (ja tällä hetkellä on lusikoita siihen) Olin vielä about vuonna 2012 "normaali". Vakkariduuni varastolla, harrastuksia, sosiaalista menoa vähän väliä eikä mitään ongelmia niiden tai oikeastaan muunkaan kanssa. Ainakaan mielenterveysongelmien. Kaveripiirissä oli jokunen mt-ongelmista kärsivä, mutta silti se oli jotenkin kaukainen asia. En omannut oikeen minkäänlaista selkeää kuvaa asiasta. 2013 kävi pieni haaveri ja ranne jouduttiin operoimaan. En mene tarkemmin kuntoutukseen, mutta tästä seurasi identiteettikriisi ja muita rankkoja ajatuksia, jotka veivät tehokkaasti jaksamista ja uskoa itseeni. Onnistuin löytämään itselleni jotain muuta kuin fyysistä työtä, ja lähdin 2014 syksyllä Espoosta Rovaniemelle opiskelemaan luonto-ohjaajaksi. Opintojen aikana koin, että nyt löytyi se ala mitä haluan tehdä, ja joka tuntuu hyvältä. Myöskin pohjoiseen muutettuani hyväksyin ettei minulla ole kaikki kunnossa, ja kävin paikallisen mielenterveyspalvelujen asiakkaana puhumassa asioista. Sain apua ja erittäin hyvää palvelua, kävi ns tuuri että kohdalle sattui hyviä hoitajia yms. Opinnotkin sujuivat hyvin, ja hyväksilukujen ja muiden ansiosta arvioitu valmistuminen olisi ollut maaliskuussa 2016. Olisi ollut, sillä onnistuin liukastumaan ja lyömään polvilumpion sivun. Mieliala ja hyvinvointi romahtivat, käveleminen sattui, jumituin neljän seinän sisälle. Pelkotilat, ahdistukohtaukset, uniongelmat, itsensä epäileminen. Elämä oli varsin paljolti omanlaista helvettiä. Jälleen, kävi tuuri. Sain apua kun hain sitä, aloitin lääkityksen. Eihän se tietenkään asiaa maagisesti korjannut, mutta nyt minulla oli keppi, jolla sain nostettua itseni ylös siitä kuopasta johon olin jäänyt jumiin. En enää nukkunut tai tuijottanut seinää koko päivää, koska kaikki muu tuntui vaan infernaalisen kauhealta. Kävin puhumassa asioistani ja sain helpotusta ongelmiini. Hiljalleen asioita käsitellessä ja miettiessä päätin muuttaa Tampereelle, lukuisista syistä. Nyt katsoessani muutaman vuoden takaista itseäni, en syytä itseäni siitä etten ymmärtänyt ystävieni mielenterveysongelmia, tai oikeastaan mistään. Toivon tietenkin että olisin ymmärtänyt hakea apua aikaisemmin. Olen pyrkinyt puhumaan avoimesti ja olemaan avoin masennuksestani, poistaakseni stigmaa. Olen onnistunut saamaan ainakin kaksi ihmistä hakemaan apua, ja se oli oikeastaan enemmän kuin mitä olin toivonut saavani aikaan. Tähän keräykseen mukaan lähteminen ei ole oikeastaan edes kysymys, vaan käytän tämän päivän lusikkavarantoa enemmän kuin mieluusti tämän tekstin kirjoittamiseen ja potin luomiseen. Vaikka et pystyisi rahallisesti pystyisi osallistumaan keräykseen, toivon että tekisit seuraavia asioita: - Tue , älä tuomitse, ihmisiä jotka kamppailevat mielenterveytensä kanssa. - Jos painit mielenterveysasioiden kanssa, pyydä apua. Ota sitä vastaan. -Pidä huolta itsestäsi ja läheisistäsi. Koska te kaikki ootte tärkeitä <3 Ari "Gebu" Hänninen, entinen sosiaalinen haihurrikaani, nykyinen masennuskuntoutuja

Kerätään yhdessä megapotti mielenterveyden hyväksi! KERÄTTY NYT:
Tavoite: 500 €
Kausi:
21.4.2018 31.5.2018

Toiminta

Lahjoitusta:

Uusimmat lahjoitukset

{{don.Amount | number:0}} €
{{don.Name}}
{{don.Message}}
Gebu ja Kadonneet Lusikat
Ari Hänninen
{{don.MessageAnswer}}
Tällä keräyksellä ei ole vielä lahjoituksia.
Your browser is out-of-date!

Update your browser to view this website correctly. Update my browser now

Close